Joulun tunnelma alkaa hiipiä viimeistään marraskuussa kauppojen pullistuessa joulukoristeista ja joululaulujen soidessa. Joulun juhliminen aloitetaan hyvissä ajoin pikkujoulujen muodossa. Pikkujouluihin kuuluu monesti vahva alkoholinkäyttö. Työntekijät ja ystävät kokoontuvat juhlimaan ravintoloihin. Joulun sanoma ei ole pikkujouluissa läsnä, vaan kyse on iloisesta yhdessäolosta. Pikkujouluaikaan taksien saanti on hankalaa. Jouluvalmisteluihin kuuluu myös joulukorttien lähettäminen tai läheisten muistaminen viestein. Moni vie naapureille ja ystäville joulukukan. Hyasintti kuuluu joulun tuoksumaailmaan, sen vahva tuoksu suorastaan huutaa että joulu on tulossa. Joulukukkia on tapana sekä ostaa että viedä lahjaksi. Tuoksuttoman kukkavaihtoehdon tarjoaa punaisena kukkiva joulutähti. Useilla yksinäisyys korostuu joulun aikaan, jos tuntuu ettei kukaan muista tai ei ole ketään kenelle viedä tervehdys. Seurakunnat järjestävät tilaisuuksia sinkkutalouksille ja yksinäisille, jotta he saisivat edes yhden jouluaterian ja kokea kuuluvansa johonkin. Kenenkään ei pitäisi olla täysin yksin ja unohdettuna.
Joulun ruokapöydät
Jouluruokia ja leivonnaisia valmistetaan koko perheen voimin ennen joulua. Joulun ruokaperinne on vahva; kodeissa paistellaan kinkkua, tehdään tai ostetaan peruna-, porkkana- ja lanttulaatikoita rosollin ja muiden herkullisten ruokien seuraksi. Piparkakkuja ja joulutorttuja leivotaan jo hyvissä ajoin. Kinkun paistumista seurataan pitkin yötä, ja parasta on leikata kinkusta paiston jälkeiset ensimmäiset siivut ja herkutella sinapin kanssa. Pöydät notkuvat tarjoiluista ja ähkyn eri vaiheet aaltoilevat. Pöytä katetaan kauniisti ja punainen joulun väri näkyy myös kattauksessa. Usein hopeiset aterimet katetaan pöytään ainoastaan jouluna. Sinappia tehdään itse myös lahjaksi.
Joulu ja kuusi
Joulukuusi koristellaan olohuoneeseen tunnelmaa tuomaan. Aikaisemmin joulukuusi oli aina aito kuusi, ja kuusen haku omasta metsästä oli koko perheen yhteinen tapahtuma, jota odotettiin. Nykyisin muovisia kuusia voi ostaa eri väreissä ja pinkki muovikuusi voidaan koristella vaikkapa valkoisin koristein. Punainen ja vihreä eivät enää vallitse ainoina jouluisina väreinä. Joululahjoja hankitaan hyvissä ajoin mutta osa säntäilee ruuhkaisissa kaupoissa vielä aattoaamun koittaessa. Lapset hukutetaan leluihin, äideille ostetaan usein lahjakortteja kauneushoitoihin, kosmetiikkaa tai koriste-esineitä. Isät saavat perinteisesti kravatteja, vaatteita tai laatuviskiä. Myös perheen lemmikkejä muistetaan lahjoilla. Koira voi saada suurikokoisen luun. Usein lahjavuori ilmestyy hyvissä ajoin kuusen alle. Paketit kääritään huolellisesti jouluiseen paperiin ja koristellaan lahjanauhalla ja rusetilla. Lasten jouluun kuuluu joulupukki, joka jaksaa vuodesta toiseen kysellä ovatko lapset olleet kilttejä. Lapsia pelotellaan etukäteen, että tuhmat lapset saavat joululahjaksi vain risuja. Niin tuhma ei ole kukaan tainnut koskaan olla, että risuja olisi oikeasti saatu lahjaksi. Joulupukin ja tonttujen uskotaan asuvan Korvatunturilla, jossa tontut valmistavat lahjoja pitkin vuotta. Joulupukki tulee lasten luokse aattoiltana porojen vetämällä reellä, mutta porot on jätetty jonnekin vähän kauemmaksi, ja loppumatkan pukki on tullut autolla. Joulupukki on harvoin yksin liikenteessä, usein mukana on joko muori tai joku tontuista Lapset laulavat joulupukille joululauluja.
Joulurauha
Joulurauhan julistus ja joulukirkko tuovat monille jouluisen rauhallisen tunnelman. Joulu on Jeesuksen syntymäpäivä. Joulukirkkoon suunnataan jouluaattoaamuna. Kirkossa käydään myös kuuntelemassa hartaimpia joululauluja, jos jumalanpalvelus ei houkuttele. Tavarapaljoudesta kyllikseen saaneet löytävät kirkosta kaupallisesta joulusta vapaan vyöhykkeen, eikä kirkkoa myöskään koristella jouluiseksi. Jouluaaton vieton kruunaa joulusauna, jonne mennään rentoutumaan aattoiltana. Jouluaaton ilta on muodostunut joulupäivistä tärkeimmäksi. Joulupäivänä 25. joulukuuta aamu alkaa joulupuuron syömisellä. Jouluruokien syömistä jatketaan pitkin päivää. Joulupäivänä liikenne on hiljentynyt, ja julkisen liikenteen bussit ja junat kulkevat harvakseltaan. Joulupäivänä ihmiset rauhoittuvat koteihinsa, eikä silloin ole tapana kyläillä. Joulupäivänä rentoudutaan ja katsellaan televisiosta perinteisiä jouluohjelmia, kuten Samu Sirkan joulutervehdys. Tapaninpäivää eli toinen joulupäivä on marttyyrien muistopäivä. Ennen vanhaan perinteisiin kuului tapaninpäivän ajelu, jolloin perhe istui hevosen vetämässä reessä ja ajeli huviajelua ympäri kylää. Nykyisinkin ravintoloissa järjestetään tapanintansseja. Joulunjälkeiset alennusmyynnit alkavat usein tapaninpäivänä.